Eteläisen ruhtinaskunnan BC Andorra pelaa Euroopan kovimmassa koripalloliigassa, vaikka maassa on alle 80 000 asukasta

Myös sponsorinimellä MoraBanc Andorra tunnettu joukkue on turvautunut kivikovassa Espanjan liigassa ja EuroCupissa ulkomaalaisvoimiin. Andorralaisia miehistöstä ei ole vuosiin löytynyt kuin yksi, ja nykyisessä joukkueessa jopa Senegal on paremmin edustettuna.

Andorra, tuo Ranskan ja Espanjan välissä sijaitseva mikrovaltio, ei ole liiemmin urheilumenestyksellä juhlinut. Noin 76 000 ihmisen väestöpohjalla menestys varsinkin joukkuepeleissä vaatisi ihmeitä, eikä yksilölajeistakaan ole irronnut vuosien mittaan yhtään olympiamitalia.

Yksi urheiluylpeys andorralaisilla on kuitenkin ollut. Pääkaupunki Andorra la Vellassa ottelunsa pelaava BC Andorra on pelannut kaudesta 2014–2015 lähtien Espanjan koripalloliigassa Liga ACB:ssä, jota pidetään Pohjois-Amerikan NBA:n jälkeen yhtenä lajin kovimmista sarjoista koko maailmassa.

Veroparatiisinakin tunnetun Andorran ykkösseuran taustalla on pankkiyhtiö Mora Banc Grup. Eurooppalaisseuroille tyypilliseen tapaan pääsponsorin nimi on myös seuran käyttämässä nimessä, joka on vuodesta 2014 lähtien ollut MoraBanc Andorra.

MENESTYSTÄ MYÖS EUROKENTILLÄ

Nykyinen pääsarjavisiitti on vuonna 1970 perustetun seuran toinen. Ensimmäisen kerran BC Andorra nähtiin Espanjan korkeimmalla sarjatasolla vuosina 1992– 1996, ilman sen suurempaa menestystä. Talousvaikeuksien myötä seura luopui vuonna 1997 toisen sarjatason paikastaan, ja vaelteli alasarjoissa läpi vuosituhannen vaihteen ja 2000-luvun.

Kotiottelunsa seura pelaa vuonna 1991 avatussa Poliesportiu d’Andorra -hallissa. Arkkitehtuuriltaan teräväkulmaiseen areenaan mahtuu 5 000 katsojaa, ja nykyisen pääsarjarupeaman aikana yleisökeskiarvo on pyörinyt noin 4 000 katsojan paikkeilla.

Puolivälieräpaikka Liga ACB:ssä kaudella 2016–2017 takasi myös toista kertaa seurahistoriassa paikan europeleihin, Euroliigan jälkeen toiseksi kovimpaan turnaukseen eli EuroCupiin.

Ensimmäisellä kaudella eurotaival päättyi vielä lohkovaiheeseen. Viime kaudella BC Andorra eteni sen sijaan välieriin saakka. Lopulta Saksan Bundesliigan kakkonen Alba Berlin osoittautui kaksiosaisessa otteluparissa liian kovaksi vastustajaksi. Joka tapauksessa jo välieräpaikka on saavutuksena lähes vertaansa vailla Andorran urheiluhistoriassa.

Vaikka Liga ACB:ssä viime kausi päättyikin jo runkosarjaan, pelaa Andorran ylpeys kansainvälisiä otteluita EuroCupissa myös alkavalla sesongilla.

MAAJOUKKUE EUROOPAN POHJAMUDISSA

Pääsarjaseurasta ei ole ollut mainittavaa hyötyä maajoukkueelle, jonka menestys on ollut hyvin vaatimatonta.

Maajoukkuepelaajista valtaosa pelaa BC Andorran kakkosjoukkueessa. Ulkomaalaisista kasattuun ykkösmiehistöön on viime vuosina onnistunut tunkeutumaan ainoastaan takamies Guillem Colom, jonka peliminuutit ovat kuitenkin jääneet minimiin.

Andorralaispelaajista tunnetuin on Guillemin isoveli Quino Colom. Euroopan huippusarjoissa pitkään pelannut pelintekijä pelaa nykyään maanosan eliittiin kuuluvan Valencian paidassa. Maajoukkuetasolla kaksoiskansalaisuuden omaava vanhempi Colom on päättänyt kuitenkin edustaa Espanjaa, ja hän oli pitkällä listalla Espanjan joukkueeseen vuoden 2015 EM-lopputurnaukseen.

Toiseen suuntaan vaihdoksen on tehnyt espanjalaistakamies David Navarro, joka neljä vuotta BC Andorrassa pelattuaan sai edustusoikeuden myös ruhtinaskunnan maajoukkueeseen vuonna 2017. Navarrolla on ikää kuitenkin jo 36 vuotta, joten hänen antinsa maajoukkueelle jäänee lyhytaikaiseksi iloksi.

Teksti: Mikko Pajala @MikkoPajala
Kuva: Ricard Rovira / Flickr

ESSEE | Mainostaulujen globaalit mittelöt

Kuningaslajiksikin kutsutun jalkapallon seurajoukkuekilpailuista hierarkian ylimmällä tasolla on Mestarien Liiga. Tuossa turnauksessa kansallisten liigojen parhaat yrittävät selvittää, kuka on koko Euroopan ykkönen, ja tietenkin tavoitteena ovat myös merkittävät palkintorahat.

Kun nykyurheilussa lähes kaikki on läpikotaisin kaupallistettua, on suurimman lajin suurin turnaus luonnollisesti mainostajien tärkein temmellyskenttä. Laajalta toimialojen skaalalta tulevien yritysten logot vilisevät niin televisiolähetyksissä kuin kentänlaitamainoksissakin – ja tärkeimpänä tietysti itse pelaajissa.

Samalla kun Leo Messi tai Cristiano Ronaldo esittävät taitojaan nurmikentällä, mainostaa ensin mainittu taituri pelipaitansa rintamuksessa japanilaista verkkokauppajätti Rakutenia, ja jälkimmäinen Dubaissa päämajaansa pitävää Emirates-lentoyhtiötä. Fly Emirates –teksti on tuttu useiden huippujoukkueiden pelipaidoista jo pidemmältä aikaväliltä, mutta Rakutenin tapaus taas on erinomainen esimerkki brändinäkyvyyden tuomasta potentiaalista nimenomaan uusille markkinoille tähtäävälle yritykselle.

Luonnollisesti tällainen lysti ei ole ilmaista. Heinäkuussa 2017 voimaan tullut sopimus kustantaa Rakutenille vuosittain huikeat 55 miljoonaa euroa seuraavan neljän kauden ajan. Summan on tarkoituskin kuulostaa hurjalta, mutta yli seitsemän miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittävän firman kohdalla se on vain pieni lisäkulu.

Tavoitteena kun on Aasian hallinnan jälkeen vallata globaalit markkinat.

AMERIKAN MARKKINOILLE PARKETTIEN KAUTTA

Rakuten on laajemminkin ottanut käyttöönsä pelipaitamainonnan strategian. FC Barcelonan tuoma näkyvyys on katveessa heikon jalkapallokulttuurin Pohjois-Amerikassa, joten Yhdysvaltoihin se on pyrkinyt tunkeutumaan koripallon kautta. Dollarivirroista oman osansa halunnut NBA-koripalloliiga salli fanien vastustuksesta huolimatta pelipaitoihin pienet mainospaikat, ja Rakuten osti sellaisen viime NBA-kauden mestari Golden State Warriorsilta.

FC Barcelonan tavoin Warriors kuuluu lajinsa kiistattomaan eliittiin, ja mainospaikka muun muassa Kevin Durantin ja Steph Curryn pelipaidoissa on sieltä kalliimmasta päästä. Samalla japanilaisyritys kuitenkin pystyy yhdistämään itsensä tähän eliittiin ja menestykseen, sekä luomaan mielikuvia menestyksestä ja luotettavasta yrityksestä.

Tällaisiin konnotaatioihin yltäminen muilla markkinoinnin keinoilla on erittäin haastavaa, kenties jopa mahdotonta. Täten isojen dollarien käyttö pelipaitamainontaan saattaa loppujen lopuksi olla Rakutenille loistavaa liiketoimintaa.

Saattaa olla.

Todellinen vaikutus tullaan havaitsemaan vasta myöhemmin. Brändin arvoketjumallissa Rakuten on vasta ensimmäisessä vaiheessa, markkinointiohjelmaan investoinnissa (Kotler ym. 2009, 447). Mallin mukaan ohjelman laatu kuitenkin toimii kerroinvaikutteena lopputulokselle, ja kriteereinä olevien selkeyden, olennaisuuden, erottuvuuden sekä tasaisuuden mittapuilla yhteistyöt Barçan ja Warriorsin kanssa menestyvät varsin mainiosti.

Markkinointi on koko projektissa siis vasta ensimmäinen askel (2009, 447). Mikäli Rakuten ei panostuksistaan huolimatta onnistu menestymään seuraavissa vaiheissa eli asiakkaiden ajattelutapojen muuttamisessa ja brändin suorituskyvyn parantamisessa, ei lopullinen päämäärä eli yhtiön arvonnousu toteudu.

Tässä saavutaan lopulta koko mainonnan peruskysymysten äärelle. Vaikka jollekin väliportaan pomolle Camp Noun VIP-tilassa pyöriminen tai Oracle Arenan kentänvieruspaikoilla istuminen onkin kravattiherroille sinänsä hienoa, ei markkinointi takuuvarmasti ole yhdellekään globaalille suuryhtiölle itseisarvo.

Sen sijaan se on apuväline voiton tuottamiselle, keinolla tai toisella.

LÄHTEET:

Kotler, Keller, Brady, Gooman & Hansen (2009): Marketing Management. Toronto: Pearson Education Canada.

Teksti: Mikko Pajala
Kuva: Ayman Antar / Wikimedia Commons

Markkaselle NBA-debyytti – suomalaistulokas umpisurkean Bullsin harvoja valopilkkuja

Suomi-koriksen superlupaus Lauri Markkasen odotettu NBA-debyytti kävi toteen viime yönä, kun jyväskyläläisen Chicago Bulls avasi kautensa vieraskentällä Toronto Raptorsia vastaan.

Mikäli avausottelu antaa osvittaa tulevasta, on Chicago Bullsilla edessä odotettuakin synkempi kausi.

Pohjamudista uutta nousua hakeva klassikkojoukkue pysyi sarjan ainoan kanadalaisryhmän Toronto Raptorsin vauhdissa tasan yhden neljänneksen verran. Toisen neljänneksen aluksi Raptors kuroi eron nopeasti pariinkymmeneen pisteeseen, ja piti sen niillä main loppusummeriin saakka ilman suurempia ponnisteluja. Loppunumerot Air Canada Centren mediakuutiolla olivat kotijoukkueelle 117–101 (58–37).

Vieraiden harvoihin valopilkkuihin kuului suomalaistulokas Lauri Markkanen, joka vaikean ensimmäisen puoliskon jälkeen löysi oman pelinsä, ja kirjautti lopulta 33 minuutissa 17 pistettä, kahdeksan levypalloa sekä yhden torjunnan. Samalla hän rikkoi heti debyytissään Hanno Möttölän 14 pisteen suomalaisennätyksen. Markkasen lisäksi oikeastaan ainoalta NBA-tason pelaajalta hävinneessä joukkueessa vaikutti veteraanisentteri Robin Lopez, joka normaalisti vahvasti puolustusorientoituneena pelaajana joutui nyt heikossa rosterissa kantamaan liian suurta hyökkäysvastuuta.

Myös tuotteliain suomalaisdebyytti kirjataan nyt uudelle henkilölle, sillä Möttölä upotti aikanaan Atlanta Hawksin riveissä kauden 2000–01 avausottelussa kymmenen pinnaa 31 minuutin peliajalla. Suomalaisten ensiesiintymisiä yhdistää paha murskatappio, sillä tuolloin Hawks hävisi Charlotte Hornetsille lukemin 106–82. Atlanta keräsi kauden aikana kaikkiaan 25 voittoa, ja jokseenkin samankaltaista saldoa on odotettavissa tällä kaudella Chicagolta.

TREENITAPPELU TOI MARKKASELLE LISÄVASTUUTA

Jo kauden ennakkoarvioissa peränpitäjien joukkoon povattu Bulls sai avausottelua edeltäneellä viikolla lisää jobinpostia. Bobby Portis kumautti Nikola Miroticin harjoituksissa sairaalakuntoon, ja samalla tienasi itselleen kahdeksan ottelun pelikiellon. Kahden nelospaikan pelaajan poissaolo kuitenkin tiesi Markkaselle paikkaa avausviisikosta ja runsaasti peliminuutteja.

Vartioijakseen kongolais-espanjalaisen järkäleen Serge Ibakan saanut Markkanen aloitti ottelun hieman hermoillen, ja myös kokonaisuudessaan molemmat joukkueet vaikuttivat olevan vielä harjoitusottelumoodissa. Ammattilaisuransa ensimmäiset pisteet Markkaselle kirjattiin ensimmäisen neljänneksen puolivälissä kolmannella heittoyrityksellään. Vaikkei pistetulvaa heti alkajaisiksi nähtykään, vaikutti Markkanen silti epäsuorasti pelin kulkuun pakottamalla Raptorsin huomioimaan puolustustaktiikassaan suomalaisen kaukoheittouhan.

Taitoylivoimastaan huolimatta Raptors ei kyennyt karistamaan Bullsia kannoiltaan heti alussa, ja johti ensimmäisen neljänneksen jälkeen ainoastaan kahdella pisteellä. Toisen neljänneksen aluksi ero kuitenkin repesi melkoisesti, ja erän 17 ensimmäistä pistettä kirjattiin nopeaan tahtiin punapaitaiselle kotijoukkueelle. Raptors-dominoinnin aikana Markkanen seurasi tapahtumia vaihtopenkin puolelta, kunnes 25–45-tilanteessa täysin avuttoman Chicagon päävalmentaja Fred Hoiberg oli pakotettu ottamaan aikalisä.

Aikalisän jälkeen Markkanen palasi takaisin parketille. Hänen otteensa kuitenkin jatkuivat yhä epävarmoina, ja normaalisti pomminvarmat suoritukset eivät ottaneet onnistuakseen. Bulls-miehistöstä pienen piristysruiskeen kykeni tuomaan ainoastaan joukkueeseen äskettäin liittynyt pienikokoinen takamies Kay Felder, joka vaihdosta tultuaan esti eron repeämisen enää suuremmaksi. Tauolle siirryttiin lopulta Raptorsin johtaessa 58–37.

MARKKASELTA TAUON JÄLKEEN TÄYDELLINEN ILMEENMUUTOS

Markkasen toistaiseksi hyvin lyhyen NBA-uran ensimmäiset valonpilkahdukset tulivat vajaat neljä minuuttia tauon jälkeen. Jyväskyläläinen jatkoi ensin korin alla oman levypallonsa sisään Serge Ibakan nenän edestä, ja heti perään upotti nopean pallonriiston jälkeen avoimen kolmosen. Seuraavat kolme pistettä syntyivät pian vapaaheittoviivalta, kun Ibaka rikkoi Markkasta kolmen pisteen heitossa, ja onnistumisista selkeästi lisää itseluottamusta saanut 20-vuotias upotti kaikki kolme vapariaan.

Joukkueiden välinen ero säilyi tasaisesti parinkymmenen pisteen tuntumassa, eikä ilmassa ollut missään vaiheessa todellista takaa-ajon uhkaa. Raptors-päävalmentaja Dwayne Casey kykeni lepuuttamaan kirkkaimpia tähtiään DeMar DeRozania ja Kyle Lowryä, ja vaihtomiehistä esimerkiksi C. J. Miles tahkosi kunnoitettavat 22 pistettä. Jokseenkin pitkäveteiseksi muodostuneen ottelun ykkösnimi oli kuitenkin Toronton liettualaissentteri Jonas Valanciunas, joka keräsi vielä pisteen Milesia enemmän, ja lisäksi kahmi 15 levypalloa.

EDESSÄ KOVA KOTIAVAUS JA KAKSI KÄRKIJOUKKUETTA

Bullsin urakka jatkuu kotiavauksen merkeissä sunnuntai-aamuyönä, kun vastaan asettuu läntisen konferenssin kärkijoukkueisiin kuuluva San Antonio Spurs. Valmentajavelho Gregg Popovichin sekä supertähti Kawhi Leonardin lisäksi joukkueesta löytyvät Markkasen vastustajiksi LaMarcus Aldridge ja espanjalaislegenda Pau Gasol, joten suomalaisrookiella on tiedossa jälleen raju iltapuhde erityisesti puolustuspäässä.

Helpotusta ei ole luvassa myöskään tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, kun Bulls matkaa LeBron Jamesin ja kumppaneiden vieraaksi Clevelandiin. Toissa kauden mestarit voittivat omassa avausottelussaan Boston Celticsin 102-99, mutta tuota peliä varjosti vapaana agenttina kesällä Celticsiin liittyneen Gordon Haywardin karmiva loukkaantuminen.

Koko NBA-kausi on nähtävissä suorana Ruutu+ -palvelussa sekä VeikkausTV:ssä.

Teksti: Mikko Pajala
Kuva: Laszlo Varga / Wikimedia Commons

REPORTAASI | Korisfanit talviunilla?

Tulevana syksynä suomalaisen koripallon Susijengi-ilmiö huipentuu, kun yksi EM-kisojen alkulohkoista pelataan Helsingissä. Kuitenkin samaisessa pääkaupungissamme Korisliiga, Suomi-koriksen kantamuoto, kerää hädin tuskin 600 katsojaa ottelua kohden.

Lähdin selvittämään Tampereen Pyrinnön kotiluolaan Pyynikille, miksi nämä luvut eivät täsmää.

Illan vastustajana viime kevään finaaliuusinnassa on Kouvolan Kouvot. Lisäjännitystä tuo vieraiden uusi valmentaja Pieti Poikola, jolla on yli vuosikymmenen valmennuskokemus Tampereella.

«Aika haastava paluu, ensin menin väärään koppiin kunnes pojat ohjasivat oikealle puolelle», vitsailee Poikola ennen ottelun alkua. Hän saa Pyrinnöltä kahvimiehenä lahjaksi seuran 120-vuotisjuhlamukin.

Haastetta on myös uudella katsojalla peliareenaa etsiessä. Vaatimattoman näköinen 70-luvun rakennus ei erotu ympäristöstään, ja joudun tarkistamaan sijainnin ollessani jo näköetäisyydellä määränpäästä. Sisällä punavalkoinen parketti vaimentaa hieman mielikuvaa tunkkaisesta liikuntasalista, samoin kuten molemmille sivuille nousevat katsomot.

Istun untuvikkona kausikorttipaikoille, josta minulle vanhempi herrasmies ystävällisesti huomauttaa, ja vaihdan sallituille paikoille. Lipunmyynnin yhteydessä jaettu A4-lappu kertoo olennaisimmat tiedot kuten pelaajien pituudet karussa ja pelkistetyssä muodossa.

Kaiuttimista lämmitelyssä raikuva hiphop-musiikki luo kontrastin katsomoon, jossa tuntuu olevan melko paljon iäkkäämpiä miehiä. ”Asiantuntijoiksi” itseään huumorilla kutsuva viisikko istuu edessäni olevalle penkkiriville. Kouvojen pelintekijä Raheem Appleby todetaan vaaralliseksi pelaajaksi, vaikka 190-senttisen jenkkivahvistuksen kapea olemus ja ”ruipelojalat” aiheuttavatkin hilpeyttä. Toisessa päässä katsomoa yläkouluikäisten Pyrintö-junnujen muodostama rytmiryhmä alkaa heräillä noin 25 minuuttia ennen ottelun alkua, testaillen rumpujaan sekä torveaan. Tuotosta ei voi kuvailla musiikkielämykseksi – tärkeintä on äänenvoimakkuus.

TIIVISSÄ SALISSA HYVÄ TUNNELMA

Alun lähestyessä katsomot alkavat olla täydenpuoleiset. Tiivis sali sopii hyvin tapahtumaan. Pyrinnön tulevaksi kodiksi on suunniteltu Hakametsän monitoimiareenaksi muutettavaa jäähallia, mikäli ikuisuusprojekti Keskusareena valmistuu joskus Tapparan sekä Ilveksen kiekkokodiksi. On vaikea uskoa kuitenkaan Pyrinnön täyttävän Hakametsää puolilleenkaan runkosarjassa, ja puolityhjässä avarassa hallissa tunnelma jäisi väistämättä latteaksi.

Pyrinnön pelaajat saapuvat kentälle tutulla tavalla pimeässä salissa spotin valaisemana. Esittelyjen päätteeksi joukkueet kokoontuvat tiiviiksi ryppääksi, ja Pyrintö-junnut pääsevät osaksi rituaalia. Pieniä asioita, joilla voi kuitenkin olla suuri merkitys pienelle koripalloilijan alulle.

Ottelun alkuun liittyy kotiyleisön osalta perinne, jossa Pyrinnön ensimmäistä koria odotetaan seisaaltaan. Tällä kertaa heikkokuntoisemmat ja kärsimättömämmät ovat onnekkaita, sillä istumaan pääsee jo 20 sekunnin jälkeen J’Nathan Bullockin eleettömän kolmosen turvin.

Kotijoukkueen alku on kuitenkin hapuileva, eikä vierustovereiltani tule kiitosta. Kovin kritiikki kohdistuu amerikkalaisvahvistus Wally Judgeen. Isokokoinen sentteri häviää tilanteen toisensa jälkeen, ja vaikuttaa uneliaalta sekä haluttomalta.

Salin akustiikka tuntuu soveltuvan erinomaisesti urheilutapahtumalle, ja yleisö on pelin tuoksinnassa hyvin mukana. Tamperelaista katsomokulttuuria on monesti moitittu virkamiesmäiseksi, mutta täällä siitä ei tunnu olevan pelkoa. Kotiyleisön suosikkeihin pikaisen gallupin perusteella kuuluva Topias Palmi räjäyttää yleisön kolmosella toisen neljänneksen puolivälissä, ja Poikola on pakotettu ottamaan aikalisä.

Aikalisällä mainostetaan virallisia jälkipelejä Tuopissa Pyynikintorilla jokaisen ottelun loputtua. Sinne siis pelin jälkeen, totean.

KRIITTISELLE KOTIYLEISÖLLE MIELUINEN TULOS

Neljästä kymmenen minuutin neljänneksestä koostuva ottelu on melko tiivis paketti, ja ensimmäinen puolisko on kokonaisuudessaan ohi alle kolmessa vartissa. Yleisö siirtyy makkarakojujen ja kahvikupposen ääreen. Tarjottavissa mennään hyvin perinteisellä linjalla, homman hoituessa talkoohengellä.

Kriittinen asiantuntijaporukka vaikuttaa kokonaisuudessa tyytyväiseltä kotijoukkueen ensimmäiseen puolikkaaseen. Tauon jälkeen Pyrintö pelaa vielä vahvemmin, ja ottelu vaikuttaa ratkenneen. Kun kotijoukkueen pelaaminen kulkee, pitää kritiikille löytää joku kohde. Kuten niin usein, kunnian saa ottelun tuomaristo. Eikä kritiikiltä ole turvassa myöskään seuraikoni Antero Lehto. Kokeneen pelintekijän kuljettelusta hermostuu erityisesti yksi vanhempi kannattaja:

«Syötä! Antakaa sille oma pallo!»

Johtoasemasta huolimatta myös ”ei jumalauta” kuuluu suosituimpiin fraaseihin. Manaamiselle on loppua kohden myös syytä, kun Kouvot kirivät jo neljän pisteen päähän. Lähemmäksi vieraat eivät kuitenkaan enää pääse, ja minä sekä 702 muuta katsojaa poistumme lumisateeseen Pyrinnön 82–77 -voittoa todistaneina.

SUOMI EDELLEEN KIEKKOMAA

Jälkipelien kohde Tuoppi löytyy pienen kävelymatkan jälkeen Pyynikintorin laidalta, ja jopa hieman yllättäen totean sen olevan melko täynnä. Osassa pöydistä puhutaan illan ottelusta ja erityisesti sen tuomaritoiminnasta.

Lyhyen visiitin jälkeen totean keskiviikkoisen korisiltani olevan päätöksessään. Kävellessäni kohti bussipysäkkiä pohdin omaa katsojakokemustani, enkä koe muuttuneeni välittömästi faniksi.

Tampereella on runsaasti erilaisia tapahtumia ja kilpailua katsojista niiden kesken. Urheilun saralla jääkiekko on edelleen ylivoimainen ykköslaji korismaajoukkueen suosiosta huolimatta, eikä koriksen arjesta löydy liiemmin glamouria.

Kaupungin lätkäsuuruudet, Tappara sekä Ilves pelaavat yhteensä yli 50 kotipeliä talven aikana, ja Pyrinnönkin osalta kotiotteluita runkosarjassa on 18. Tarjontaa on siis liikaa, ja se näkyy kiinnostuksessa väistämättä.

Ja tuo kiinnostuksen puute heijastuu suoraan tapahtumiin.

Teksti ja kuva: Mikko Pajala